Helsinkipäivä 12/6/18

Helsingin syntymäpäivä ja mieheni nimipäivä. Päivä jota on aina vietetty Helsingin tapahtumissa, milloin missäkin. Tänään lähdin katsomaan Uspenskin katedraalia. (https://hos.fi/kirkot/uspenskin-katedraali/) Kirkkoa remontoidaan, mutta siitä huolimatta ensikertaa sisällä käyminen teki vaikutuksen. Enemmän kokemus oli hengellinen, kuin pyhäinjäännösten tai ikonien ”palvomista”. Ikonit ja maalaukset olivat kyllä vaikuttavia. Oma ”suosikki” oli Neitsyt Marian kuva.

Kirkolta kuljin ratikalla Töölööseen. Matka kulki Meilahden arboretumin kautta. Ruusutarha oli hieman ylikukkinut, mutta muuten puisto puineen on vierailemisen arvoinen. Ihanaa rauhaa ja linnunlaulua keskellä kaupunkia. (Johannesbergintie 7. Open 24 hours). Siitä jalkaisin Kupunginmuseon liepeille. Sekosin nimittäin museossa ja paikassa, minne piti mennä. Kaupunginmuseo oli tyhjä mutta pihalla oli veikeä veistos. Galleriassa tuo teekannu aiheinen. Siitä sitten pitkä kävely Kuusisaareen Didrichenin museoon ( https://www.didrichsenmuseum.fi/eng/). Tänään Helsinkipäivän kunniaksi pääsi sisään ilmaiseksi ja sai patsaskiertueen. Talo ja patsaskokoelma ovat vierailun arvoiset. Sisällä oli näyttely Svenn Tennin suunnittelijasta Josef Frankista ja Estrid Ericsoninsta. Muotoilu ja historia ja arkkitehtuuri. Kolme kärpästä yhdellä iskulla. Mainio juttu. Paikalle pääsee myös omalla venellä tai yhteysveneellä. Rantaa saa käyttää uimiseen, tosin opas sanoi, että levää tulee nopeasti jos vedet lämpenevät.

Aamu oli pilvinen ja mutta jo katedraalille päästyä ilma oli kirkastunut joten päivä on ollut mitä mainioin ulkoiluun ja taiteen ja arkkitehtuurin katseluun. Ei tietenkään sovi unohtaa kauniita merimaisemia. Nyt kun vene on vesillä, niin ehkä sitä sinne vesillekin joku päivä voisi lähteä. Kiitos taas kerran isille, että hän sen veneen vesille laittoi.

Nyt iltapäivää rauhallisesti ottaen täällä musiikin keskellä. Hyvää päivää ja siunauksia teille kaikille!

Teidän sisarenne Titta Hannele

 

Ehkä on hetkeksi hypättävä pois flow-tilasta, jotta näkisi uusin silmin

Aamu alkoi 3:30. Joten se siitä ja sorvin ääreen. Mieli etsiytyi vanhoihin kappaleisiin. Nämä kaksi valittua kuvaavat melodioiltaan kaiketi tätä päivää minulle. Tietysti myös syvä henkilökohtainen ja mystinen on läsnä. En tee sen enempää analyysia. Joskus on hyvä pysähtyä sen ääreen, minkä näkee edessään vaikka se olisi kuinka tuttua ja tavallista tai joskus kuten tässä tapauksessa vanhaa. ”Vihje” saattaa olla visuaalinen, melodioihin liittyvä tai tunne, joka kumpuaa. Itse kullekin täysin yksilöllinen. Nämä ovat minun vihjeeni Universumilta sille, joka niitä tarvitsee. Älä kuitenkaan yritä tulkita liiaksi. Jos millään tällä ei ole mitään merkitystä, poista se mielestä kuin mikä tahansa kevyt ajatus. Toisaalta jos maailma työntää raskaita asioita eteen on ehkä hyvä yrittää keventää edes yhden laulun ajaksi. Musiikin tms. ei tarvitse olla se mitä minä jaan. Tarkoitan sanoa, että joskus ”flown” pysäyttäminen ja pois hyppääminen on juuri se mitä tarvitaan. Sivusta katsomalla voi ymmärtää jotain uutta tai nähdä asioita eri tavalla kuin ennen.

 

Hyvää ja tuotteliasta päivää kaikille!

Teidän sisarenne Titta Hannele

I am who I am

Today is a day on feelings and music. As so often feelings surface no matter what goes around. Sometimes feelings feel mine and quite often they feel they are not mine. Feelings of the collective consciousness. I feel the sadness and sorrow of someone else. It feels deep within and I take it as my own. It feels difficult to live with my family, when I cannot explain the reasons why some feelings surface. Feelings come and go fast so I don’t try to interpret them anymore.

Sometimes they seem to attach to my memories. The sad days like birthdays or wedding anniversaries. What can you do? Why should I try to push them away? They are part of me and part of my history. (Yes I know he’s been dead for 4 years already, but he is still my husband and a father of my children). Every-time that I look at them and their red hair, it reminds me of him, so how could I push aside something that lives beside me all the time? How much do we insist someone to push the sorrow away, because it seem inconvenient for us? We feel discomfort. We don’t want to face their weakness. We don’t know how to comfort.

We think they must have lost their mind for grieving so long. They must be mentally ill. Are they or are they only trying to keep the loved one appropriately in their life. They are widows. They will always be widow. This is part of them, like the children they gave birth to. There is empty place wherever they go. There is a social wall no matter what they are doing. They are trying to function like nothing ever happened, but that is very tiring. The social circles won’t stay the same. It is like a divorce had happened, but worse. They (widow) feel exclusion. They don’t know what to say, are they making others feel discomfort. No matter how hard they try to talk everything else than him or his death. The are keeping up with the news, and they are trying to find new things to learn and study. They are very happy about their progress in spiritual awakening. They would want to tell others about that experience. So they are  trying to say it with music or poems or through their own experience. They are seeking groups and people alike. The take steps alone and uncertain, but they know they cannot return. There is no such thing as old home. So they ride a long road to somewhere, where there would be sunshine again.

Sometimes days pass with joy and laughter, but sometimes days are more sad and filled with tears. They are trying to bury their heads from the public eyes, even though they are proud they are capable to cry and feel feelings. They have pushed through the hardest times already. So they continue and try to see the better future for their family. At least their children have much to look forward and that makes them very happy.

So the songs play at the back round to make the day. Maybe they will tell their story or climbs of their feelings or their energies they brought with them today.

1st one was a song from Dire Straits. This cover is a Capella. It was dear to me back in 2014. When I was grieving a lot more.

2nd on is from my youth. This song has depth that I cannot explain. It is like a heart vibe or something.

3rd one is a part or the lyrics from Yentl. Love BS’s voice. Love also the movie.

I've wanted the shadows,
I don't anymore.
No matter what happens,
I won't anymore.
I've run from the sunlight -
Afraid it saw too much.
The moon had the one light
I bathed in -
I walked in.
I held in my feelings
And closed ev'ry door.
No matter what happens.
I can't anymore.

There's someone who must hear
The words I've never spoken.
Tonight if he were here
My silence would be broken.
.....
The same heart that tells me
To see myself -
To free myself -
To be myself at last!

For too many mornings
 The curtains were drawn.
It's time they were opened
To welcome the dawn.
......
lyrics Alan & Marilyn Bergman
Yentl

Hopefully you people are enjoying your weekend. It has been lovely weather here, so I had a long walk in Helsinki city Center to see places which were connected to Tove Jansson (creator of Moomin characters). It was a lovely walk and we had a good time with my daughter and I.

Yours, Titta Hannele

Hyvää viikoloppua!

En ole verbaali, mutta en ole myöskään mykkä kone. Vastatuuli on kovaa. Maailma on illuusio ja kaikki mitä on voi olla vain unta tai painajaista. Kukaan ei ole todellinen ja se, joka koittaa olla todellinen kampataan asfalttiin, sillä hän poikkeaa normista liiaksi. Jos onkin todellinen kukaan ei enää usko. Kaikillahan on jotain salattavaa ja todelliset motiivit ovat vain paljastuksen päässä. Konnia kaikki tyyni? Eikö niin? Minäkin?

Vapaa tahto, vapaa valinta. Mikään ei ikinä tule vakuuttamaan ketään. Te ette halua, joten minäkään en halua. Ollaan patissa ja pysytään siellä hamaan tulevaisuuteen. Ei se mitään. Minulla on luonto ja pieni elämä. Lapset joita rakastan enemmän kuin omaa hyvinvointiani ja elämääni, joiden eteen olen valmis kuolemaan. He menettivät jo yhden, kyllä he pärjäävät, heidät on maailma jo koulinut. Heillä on sydän paikallaan ja siksi varjelen heidän maailmaansa. Itken salaa sitä kuinka julmia ihmiset ovat niille joille elämä on heittänyt paljon kannettavaksi. Kukaan ei todellisuudessa tiedä mitä toinen on kantanut. Kaikki ei näy päällepäin. Eikä ne tarinat ole juorupalstoille revittäviksi. Ne ovat sydämen särkyä ja pieniä ilon muruja selvitymisen keskellä. Ne ovat tavallisen ihmisen selvitymistarina, jonka toiset haluavat paljastaa valheena, sillä se tarina on liian tosi ja raaka ollakseen tosi.

Inhimillisyys on kulkenut kauan hakotielle. Olisiko vihdoin aika katsoa mitä inhimillisyydestä on enää jäljellä? Olisiko aika katsoa sitä, miten kohtelemme kotieläimiämme, sukulaisiamme, toisiamme? Olisiko aika katsoa peiliin? Olisiko aika olla hetki hiljaa ennen kuin avaa suunsa? Olisiko aika muistaa, että sanat ovat miekka, kirous, siunaus ja noste (kädenojennnus toiselle) ylös kuopasta? Voisitko nostaa toista? Voisitko?

Ihmiset

Ihmiset
  tuntevat kipua.
Ihmiset
  kärsivät potkuista.
Ihmisten
   voi olla vaikea sopeutua.
Ihmiset
   kuin lastuna laineilla.
Ihmiset
   huolestuneina koittavat käyttää
   vanhoja rakenteita.
Ihmiset
   huolissaan, eivät luota "johtajaan"!
Ihmiset 
   kyseenalaistavat.
Ihmiset oppivat!
Ihmiset alkavat ajatella itsekseen
ja tehdä johtopäätelmiä yksikseen.
Ihmiset 
   vihaavat kokemaansa vääryyttä.
Ihmiset
   taistelevat sisimmässään
   antaakseen anteeksi itselleen ja toisilleen.
Ihmiset
   silti etsivät kostoa, vaikka itse ovat osallisia.
Ihmiset
   tahtovat tuomita ja saada oikeutta, ymmärtämättä
   mikä todella on oikeutta.
Ihmiset 
   keskittyvät negatiiviseen, vaikka voisivat
   keskittyä parempaan huomiseen.
Ihmiset
   eivät unelmoi,
   sillä realiteetti ajaa unelmien edelle.
   Uskottomuus uskoon ja siihen mikä on mahdollista
   on sammutettu monen toimesta.
   Koulu, politiikka, tiede, media kaikki vain lumetta.
Todellisuus on tarua ihmeellisempää
ja voimamme meitä yhdistää.
Ihminen kykenee muuhunkin kuin vain elämään,
miksi siis tyytyä vähempään??
Kaikki on loulta kiinni uskon määrästä yksilössä.
Kaikki on lopulta kiinni kriittisestä arviosta
mitä ja ketä kuunnella.
Seurata vai olla oman elämänsä johtaja?
Siinä kysymys, jota tulee pohtia.
Kaikki mitä hyväksymme muodostaa lopulta todellisuutemme.
Oletko pelokas? Oletko luottava? Oletko kyseenalaistaja?
Kuinka paljon luotat itseesi ja sisäiseen vaistoosi???
Kuinka paljon kuulet omia varoituksia
olkoon se ääni sitten vaikka Jumala tai saatana?
Kuinka rohkea olet asettaessasi rajoja
sille mitä teet ja mihin uskot?
Paljonko annat valtaa toiselle, hänen "hyvälle ja pahalle"?
Oletko seuraaja vai seurattava?
Onko tällä asialla merkitystä? Kenelle sillä on merkitystä 
ja mitkä ovat vaikutukset ja kehen ne vaikuttavat?
(c) Hannele Valopää

Word Games

Ryppy (suom.) wrinkle  Ryy (?) Dandy  Ryyppy (suom.) noggin

Saapas (suom.) boot (engl.)  passa (Portuguese) kulkee (suom.) passing (engl.) saa (suom. verb) kasvaa, alkaa, syntyä (suom.) growing, beginning, being born (engl.) paa (Danish) päälle (suom.) on top (engl.) AAPS (engl.) American Association of Pharmaseutical Scientists or Association of American Physicians and Surgeons

Kieli (suom.) clapper (engl.) lieki (Latvian) redundant (engl.) Eli (Biblical priest and a teacher) keli (Lithuanian) muutama (suom.) few (engl.) iile (Romanian) laid (engl.) valettu (suom.) keli (few, muutama) Kiel (naval port in Germany

Sormus (suom.) ring (engl.) muro (Italian) wall (engl.) seinä (suom.) muru (Estonian) nurmikko (suom.) lawn (engl.) suru (Japanese) tehdä (suom.) to do (engl.) romu (suom.) trash (engl.) sumo (Japanese) wrestler (engl.) sur (French) on top (engl.) päälle (suom.) Morsu (Latin) pistos (suom.) Pang (engl.)

 

Nonsense poetry or what ever you make of it. There might be words to trigger your memory or your intuition so TAKE THAT AS A NOD FROM DIVINE SOURCE TO SEARCH FURTHER. These are just some lines I received few days ago. Some words make sense and some pairs form even sentence to me.

You might get this or don’t. Don’t be agitated if it doesn’t. Don’t blame on me if you don’t get it. JUST LET IT FLOW AND SEE WHAT HAPPENS. I am not practicing any sorcery hear. Words can be used that way. Words are swords as we know, they have the power to delete people from the Earth planes so be careful what you express.

The only thing I put the spell on these is the LOVE of Universe. This is and will always be so. No man can break or curse otherwise. Let there be truth and light in whatever I decide to share!

Yours forever loving sister with the white sword

Relationship with Holy trinity

Söderskär

kryptinen ”runo”

Word games in multiple meanings and multiple languages. HARD to read and understand with your eyes and ears, but if you follow the Holy Spirit and ask the meaning, it will be revealed to you as it is meant to. Not everyone will get the same reply from The Spirit because of their part in this big whakaari, but that is the plan. When they say trust the plan, this is what they mean. If we all said exact same lines, that would only be te korero ano, and that would not serve te whakaaro o.

So we continue our combat to become nation céleste. The unity, means more that what you currently think it means. It would be good idea to expand the picture. It says in the Bible that God’s Kingdom has no borders. It does! Think about that for a moment. What you should consider is that we have our cultural differences, our countries our physical borders, but that doesn’t mean we couldn’t be in God’s Kingdom if we understood the true meaning of it (the heaven on earth). It is how we make what we make and how we stop the separation from happening that COUNTS.

MUCH LOVE AND SUNDAY BLESSINGS from your loving sister TittaHannele